Mitä on lasinen lapsuus?

Vanhemman liiallinen alkoholinkäyttö aiheuttaa todellisia ja kauaskantoisia ongelmia monen lapsen elämässä. Vanhemman alkoholinkäyttö on lapsen ongelma silloin, kun se häiritsee lasta tai aiheuttaa lapselle kärsimyksiä. Kun tästä tulee toistuvuudeltaan tai vaikutuksiltaan haitallista lapsen kasvulle ja tavalliselle elämälle, puhutaan lasisesta lapsuudesta. 

Lasinen lapsuus kiteytyy vanhemman humalajuomisen ja -käyttäytymisen ympärille. Humalainen tai krapulainen vanhempi häiritsee lasta esimerkiksi arvaamattomalla käytöksellä, korotetulla äänellä, riitaisuudella tai järjettömillä puheilla. Usein humalaisen käytös muuttuu epämiellyttäväksi ja jopa väkivaltaiseksi ja tämä pelottaa lasta. Lapsen näkökulmasta vanhemman persoonallisuuden muuttuminen vieraaksi voi olla ahdistavaa, vaikka tämä ei muuttuisi aggressiiviseksi. 

Keskeisimmiksi lasten kokemiksi ongelmiksi vanhempien liiallisen alkoholinkäytön seurauksena voidaan nähdä erilaiset negatiiviset tunteet ja niiden aiheuttaman sosioemotionaaliset haitat. Häpeä, luottamuksen puute ja pelko ovat selkeimmät ja merkittävimmät haitat, joista vanhempiensa alkoholinkäytöstä kärsivät lapset ja nuoret tutkimuksissa kertovat. Pitkittyessään nämä haitat uhkaavat lapsen henkistä sosiaalista pärjäämistä ja henkistä hyvinvointia sekä aiheuttavat usein myös somaattista sairastamista.  

Vanhemman käyttäytyminen on itse juomista isompi ongelma  

Alkoholiongelmaisen häiritsevä käytös ja juomisen aiheuttaman epäsopu perheessä on lapsen näkökulmasta itse juomista merkittävämpi ongelma. Fyysisen väkivallan on todettu olevan yleistä alkoholiongelmaisten vanhempien käytöksessä. Väkivalta voi olla puolisoiden välistä tai jopa lapsiin kohdistuvaa. Vielä sitäkin yleisempää on henkinen väkivalta, jonka aiheuttamat haavat saattavat olla pitkät ja syvät. Myös muut väkivallan muodot, eli taloudellinen, sosiaalinen ja seksuaalinen väkivalta voivat liittyä vanhemman alkoholin ongelmakäyttöön. 

Lapsen näkökulmasta vanhemman alkoholinkäyttö on monitasoinen ongelma, jolla on merkittävä vaikutus lapsen elämään. Alkoholinkäyttö saattaa uhata lapsen perusturvallisuutta, aiheuttaa laiminlyöntiä ja heitteillejättöä. Lapsen kokemien negatiivisten tunteiden osoittamiseen ja purkamiseen ei kenties anneta mahdollisuutta. Itsetunnon heikkenemisen myötä lapsen mahdollisuudet hankkia suojelevia ja korjaavia kokemuksia voivat vaarantua. 

Lasinen lapsuus ei koske vain lapsuusikää. Kotona asuva tai itsenäistyvä nuori kokee vanhempien ongelmat ja henkisen poissaolon usein surullisena ja hämmentävänä. Nuori on vielä myös lapsi ja kaipaa vanhemman huolenpitoa.  

Moni hakee keskusteluapua lapsuudenkokemuksiinsa kuitenkin vasta nuorena aikuisena perheellistymisiässä, jos silloinkaan. Tässä vaiheessa oman menneisyyden vaikutukset loppuelämään ja omaan perheeseen alkavat herättää ahdistusta, ja lisäävät joillakin motivaatiota avun hakemiseen. Suhde eläviin tai jo menehtyneisiin omiin vanhempiin saattaa puhuttaa edelleen omassa keski-iässä, jopa vanhuudessa.